Lapset lähtivät

Ei minulla oikeasti ole lapsia. Asunto tuntuu nyt tyhjältä ja täällä vallitsee hiljaisuus. Ollaan ihan vain kahdestaan. Viime viikolla meillä oli tiivistä kuin espanjalaisperheessä ja asunto näytti mustalaisleiriltä. Viikko meni muuttopuuhissa ja majoitin siskoni ja hänen poikaystävänsä meille. Välillä täällä oli yötä myös pari kaveria. Ikäväkin on nyt ihmisiä. Niisk. 

Nyt on laskeutunut rauha ja hiljaisuus, muttei jaksa siivota. Hätäpäissäni viikonloppuna pikasiivosin rojut työhuoneeseen ja nyt pitäisi alkaa setvimään tuota kaaosta. Plus pitäisi pestä pyykkiä, imuroida, luututa. Sitä ennen olisi haettava kaupungilta hiustenpesujuttuja ja öljyvärejä. Pitäisi ja pitäisi..

Viime päivinä mediassa on pyörinyt Suomen tämän vuoden euroviisuedustajat. Kyseessä on punk-bändi, jonka jokaisella jäsenellä sattuu nyt olemaan kehitysvamma. Tätä ollaan sitten spekuloitu pitkin mediaa jo ennen valintaa ja varsinkin nyt viikonlopun jälkeen. Edustuskappaleen sanomassa lauletaan "aina mun pitää"... Tällähetkellä olo onkin aina mun pitää. Laiskottaa niin mielettömästi. Se ei auta kuin ottaa aamu lääkkeet ja nostaa peppu ylös penkiltä.

Vai jatkaisko unia...

Kyllä ne unet vie voiton. Onhan talviloma.