tiistai 17. maaliskuuta 2015

Kähvelletty pyörä. Löytynyt pyörä.

Eilinen päivä alkoi väsyneen hitaasti. Aivot eivät oikein taaskaan halunneet herätä. Aamun ensimmäinen tunti meni ajovalot päällä ilman kuskia. Mojovan herätyksen sain sitten talon pihalla, kun tajusin että polkupyöräni oli varastettu. Hetken siinä päivittelin ja manasin asiaa naapurille. En voinut jäädä kuitenkaan enempää asiaa ihmettelemään, vaan miun piti lähteä Hyvinvointia kulttuurista seminaariin. Sainkin sieltä ideoita tulevaisuutta ajatellen... Mutta siitä myöhemmin. Palataan kähvellettyyn polkupyörääni. 

Facebookin suurkuluttujana laitoin seinälle kuvan ja ilmoituksen kadonneesta pyörästäni. Mahdollisuudet löytymiselle olivat aika onnettomat, mutta parempi kuitenkin kokeilla kuin katua. Ajattelin että joku pyörädiileri on kuitenkin asialla ja laittaa kohta johonkin tori.fihin pyörän myyntiin. Tai sitten purkaa osiksi. Kyttäilinkin tämän päivän toria ja facen kirppisryhmiä. Samalla ihanaiset immeiset olivat jakaneet ilmoitustasi facessa. Onneksi miulta löytyi vanha kuva pyörästä.


- Instagramiin ottamani kuva silloin kun pyörä oli "uusi".



- Löytäjän nappaama kuva.


Arvokashan tuo miun pyörä ei ole, mutta sillä on tunnearvoa. Lisäksi se on oikein hyvä menopeli tällaiselle persjalkaiselle kuin mie. Siksi olinkin tänään enemmän kuin iloinen kun tuntomerkkeihin sopiva pyörä löytyi Marjalasta. Toiselta puolelta kaupunkia. Kaverin kaveri oli bongannut pyörän ja soitti miulle. Poliisit sanoivat että hae vain pyöräsi pois. Siinä sitten rupesin säätämään kyytiä pyörälle. Ajaahan pyörällä ei voinut kun rengas on tyhjänä. Sain maaniteltua serkkuni ja ukkoseni hakemaan pyörän pois. Olisin todennäköisesti järsinyt kynteni jos hakeminen olisi mennyt huomiselle. Kiitos vielä teille kun haitte ja pusipusi jos satutte lukemaan. Sain menopelini ehjänä takaisin ja nyt se onkin turvassa varastossa. Olen nyt väsynyt, kiitollinen ja happy! <3 Pahoittelen myös tsiljoonaa kirjoitusvirhettä.

_Laura





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Suapi kommentoida.